lauantai 11. toukokuuta 2019

P R O F I I L I T Y Ö

Identiteetti, teknologia ja addiktio 





Sosiaalisessa mediassa olevia profiileja voidaan pitää tuotteina, eräänlaisina yksilöiden käyntikortteina. Niiden tehtailua kutsutaan profiilityöksi (profile work) ja sillä tarkoitetaan kiteytettynä yksilön muodostamaa suunnitelmallista strategiaa, jonka avulla yksilö näkee vaivaa tuottaakseen jatkuvasti kuvaa omasta identiteetistään sosiaalisen median verkkosivuille (strategic self-presentation in social media). Profiilityö on sosiaalipsykologinen käsite, jonka tavoitteena on itsen esittäminen ja oikeanlaisen vaikutelman antaminen kavereille sosiaalisen median yhteisöpalveluissa (esim. Facebook, Instagram ja Last fm)




                                                                                         Kuvan lähde



Jokainen ihminen, joka aktiivisesti toimii sosiaalisessa mediassa, tekee profiilityötä. Facebook tarjoaa rekisteröityneelle asiakkaalleen alustan, jolla on moninaisia mahdollisuuksia luoda omaa profiilia. Profiilia luodaan kertomalla itsestä oman syntymäajan, kotikaupungin, opiskelupaikat, ammatit sekä lataamalla kuvia ja kertomalla pitämistään asioista (musiikista, elokuvista, kirjoista, matkakohteista ja niin edelleen). Oman Facebookissa olevan profiilin yksityisasetukset olen jo profiilin luomisvaiheessa asettanyt hyvin tiukiksi, esimerkiksi profiiliani ei voi löytää hakupalvelujen kautta. Ainoastaan kavererini tai kavereiden kaverit voivat löytää profiilini.  (Dijck, 2013; Uski & Lampinen, 2014). 






Sosiaalisen median profiilityön ideaa voidaan kiteyttää ajatuksena siitä, että yhteisöpalvelun käyttäjäprofiilissa yksilön identiteetti on julkisesti näkyvillä yleisölle 24/7. Hyvänä esimerkkinä tästä on Facebookin käyttäjäprofiilit, jotka ovat kavereisen ja seuraajien saatavilla kaiken aikaa. Profiilin jatkuvuuden vuoksi yksilön julkaisujen tulee olla keskenään yhtenäisessä linjassa. Profiili voi olla jopa kymmenen vuotta vanha. Se vaatii yksilöltä jatkuvaa työtä ylläpitää tulevaisuudessa profiili samassa linjassa sen historialinjan kanssa. Tämä tekee Facebookin alustasta tärkeän itsen esittelyn foorumin, jossa kaiken keskiössä on taito antaa itsestä aito, oikeanlainen kuva. On pidemmän päälle erittäin vaikeaa feikata olevansa jotain muuta kuin, mitä oikeasti on tai ainakin se on hyvin työlästä. Kaverit tunnistavat feikit päivitykset ja tykkäyksiä niihin ei saa.



Profiilityöhön liittyy myös eräänlainen tulkintavaihe. Ihmiset ohjaavat omaa käytöstään sen mukaan, kuinka he olettavat muiden reagoivan jakamaansa sisältöön. Sisältöä pyritään suunnittelemaan etukäteen, jotta se saisi tykkäyksiä mahdollisimman paljon. Sosiaalisen median (social media) käyttäjät arvottavat muiden toimintaa myös toisten ”kavereiden” profiilien kautta. Julkaisuja aiheista, jotka eivät saa tykkäyksiä, pyritään välttämään ja niitä poistetaan. Yksilö kohtaa ristiriitoja, jos profiilin muuttuu eikä ole linjassa sen historian kanssa. (Dijck, 2013; Uski & Lampinen, 2014). 




Harhaanjohtavaa profiilityötä 


Törmäsin Facebookin uutisvirrassa MTV:n Uutisten juttuun, jonka otsikon mukaan -"Valelomat" ovat nyt in! Matkoja teeskennellään sosiaalista mediaa varten – "Havaijille" pääsee 26 eurolla.  Profiilityöhön liittyy julkaisujen suunnittelu, jopa niin, että henkilö suunnittelee tekevänsä jonkin asian, voidakseen tehdä julkaisun siitä. Tässä tapauksessa henkilö olisi valmis muokkauttamaan omia kuviaan lomakuviksi, jotta voisi huijata kavereitaan ja seuraajiaan esittämällä olevansa lomalla. 



Kuinka pitkälle ihmiset ovat valmiita menemään, jotta saavat näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa? Miten paljon ja millä tavalla tämä vaikuttaa henkilön identiteettiin? Tuon edellä mainitun MTV:n uutisjutun mukaan Nebraskassa sijaitseva yritys tuottaa palveluina asiakkailleen valelomakuvia, joita sitten jaetaan sosiaalisessa mediassa teeskennellen oikeaa lomamatkaa, kun halutaan säilyttää tietty status kavereiden silmissä.

Tosiasiassa lomamatkaa ei siis ole ikinä tehty. Profiilityötä varten ollaan valmiita maksamaan  jopa muokatuista lomakuvista, jotta voidaan pitää yllä tietynlaista mielikuvaa itsestä.  Näin sosiaalisen mediassa profiilia seuraaville syntyy mielikuva, että kaveri on ollut lomamatkalla Pariisissa, Niagaran putouksilla tai vaikkapa Las Vegasissa. (MTV:n Uutiset). 


                                    Kuvan lähde


Yritykselle tulee lähettää kuvat, joissa henkilö on lomavaatteissaan. Yritys muokkaa kuvat taustoittamalla ne näyttämään aidolta lomamatkalta otetuilta kuvilta. Halvimmillaan kuva maksaa 17 euroa ja se on mahdollista saada 70 tunnin sisällä. MTV:n uutistekstissä ”CNN:n mukaan Jetcost-lomasivuston kyselyssä kymmenen prosenttia ihmisistä myönsi teeskennelleensä lomia sosiaaliseen mediaan”. (MTV, 2019). 

Seuraavana aiheeseen liittyvä mainosvideo palveluntarjoajan sivuilta.



                                                                                        Videon lähde


Aika hurjaa, mitä kaikkea ihmiset ovatkaan valmiita tekemään ja kuinka paljon he ovat valmiita maksamaan julkaisujensa vuoksi ja profiilityönsä eteen. Millaisia asioita ihmiset oikein tekevätkään, jotta voisivat tehdä julkaisun siitä? (MTV:n UUTISET). 


Omassa yhteisössäni Facebookissa ihmiset yleensä julkaisevat, jos ovat kipeinä, matkoilla, teatterissa/konsertissa/elokuvissa, lapsien harrastuksista. En aiemmin ole tullut edes ajatelluksi, että joku haluaisi feikata omia julkaisujaan. 




Profiilityöhön liittyy myös olennaisena se, että julkaisut, jotka eivät saa kavereilta tarpeeksi vastakaikua eli muun muassa tykkäyksiä, poistetaan. Profiilityössä on myös ominaisuus, joka käsittelee konflikteja eli jännitteitä, joita kohdataan, kun itsensä esittäminen ei ole linjassa ympäröivien sosiaalisten normien kanssa ja/tai kun toimitaan omien halujen mukaan. (Uski & Lampinen, 2014).






Sosiaaliset normit ja kultturinen konteksti


Sosiaaliset normit (social norms) ovat kirjoittamattomia sääntöjä, jotka ohjaavat jokapäiväistä käyttäytymistämme erilaisissa interaktiivisissa tilanteissa sosiaalisessa mediassa. Ne mahdollistavat ihmisryhmän keskinäisen interaktion. Sosiaaliset normit muodostavat eräänlaisen kulttuurisen kontekstin ja ne muodostuvat sosiaalisessa mediassa vallitsevien jakamiskäytäntöjen ympärille. (Uski & Lampinen, 2014). 



Sosiaaliset normit ohjaavat ihmisten toimintaa.  Kuvan lähde

Manuel Castells (2009) korostaa, että yhteisöt ovat kulttuuristen rakenteiden tuotoksia. Hän katsoo, että kulttuuri muodostuu arvoista ja uskomuksista, jotka ohjaavat motivoiden ihmisten käyttäytymistä. Verkkoyhteisöt tai verkkoyhteiskunnan kulttuuri pitäisi olla tunnistettavissa niiden historiallisista merkeistä. Verkkoyhteisö on maailmanlaajuinen ja se yhdistää monia erilaisia kulttuureita, jotka liittyvät kunkin alueen historiaan ja maantieteeseen maailmassa. Kulttuurisella kontekstilla on oma merkityksensä myös profiilityössä. Eri kulttuureissa on erilaisia normeja. Profiilityöhön vaikuttaa siten myös kulttuuriset erot. Chih-Mao Huang ja Denise Parkin (2013) mukaan muun muassa Facebookissa julkaistuissa profiilikuvissa on selviä kulttuurisia eroja ja jopa sukupuoleen liittyviä stereotypioita. (Castells, 2009; Huang et al., 2013; Uski & Lampinen, 2014).

Algoritmit ovat massadatan prosessoimiseen käytettäviä matemaattisia koodeja tai funktioita, joka järjestävät sisältöä tiettyyn järjestykseen erilaisten todennäköisyyksien mukaan (Dijck 2013, 30). Tiedetään, että algoritmit ohjaavat sosiaalisten kuplien (social bubbles) muodostumista digitaalisilla alustoilla sosiaalisessa mediassa. Aiemmin mainitsin verkkoyhteisöjen kulttuurisesta kontekstista. Kuinka paljon algoritmit rikkovat ja muuttavart maantieteellisesti syntyneiden somekuplien kulttuurisia rajoja ja onko tällä merkitystä sosiaalisessa mediassa profiilityönä tehtävään identiteetin esittelyyn? Entä, kuinka paljon ja millä tavoin algoritmit muokkaavat sosiaalisia normeja. Näihin kysymyksiin olisi mielenkiintoista perehtyä tarkemmin.



Profiilityötä ohjaavat sosiaaliset normit

Uski ja Lampinen (2014) kiteyttävät, että tietyt sosiaaliset normit (sosiaalisesti hyväksytyt tavat ja säännöt) eli identtinen sosiokulttuurinen tavoite on profiilityön keskiössä ja ne puskuroivat ihmisiä aitouteen omassa profiilityössään. Aitoudella ei tässä tarkoiteta kaiken jakamisesta, vaan tiettyä määrä oleellisen sisällön jakamista riittää ja ennen kaikkea sillä tarkoitetaan aitouden esittämistä. Päivityksillä ei myöskään haluta hakea huomiota.

Profiilityössä koetaan vaikeaksi se, kuinka usein ja minkä laatuisia sisältöjä tulisi jakaa. ironista on se, että joskus aitouden tavoittelu näyttää vaativan harhaanjohtamista. Asenteet harhaanjohtavaa profiilityötä kohtaan vaihtelevat hyväksynnästä hyljeksintään. Konflikteja ja jännitteitä kohdataan, kun itsen esittäminen mediassa ei ole linjassa ympäröivien sosiaalisten normien kanssa tai kun toimitaan ainoastaan omien halujen mukaan eikä ajatella muita. 

Profiilityön minimointi



Profiilityön sääntelyllä tarkoitetaan sisällön jakamisen minimointia, joka johtuu siitä, että yksilö ei halua tulla sanktioiduksi omassa sosiaalisessa kontekstissaan. Jos tykkäysten määrä laskee on radikaalisti on jaetussa sisällössä ongelmia. Koska ihmiset haluavat tulla hyväksytyksi ja saada tykkäyksiä, minimoidaan profiilityö, jotta ei jouduta kohtaamaan sitä että jakaminen jää ilman toivottua huomiota. Profiilityöhön kuuluu oleellisena myös se, että profiilin sisältöä murehditaan ja siitä ollaan myös huolissaan



Identiteettikonfliktin aineksia


Tutkijoiden mukaan sosiaalisen median alustoilla tehtävää profiilityötä hiotaan, jotta oma profiili voisi toimia kaikille samanaikaisesti. Miksi? Olen ilmeisesti ymmärtänyt jotain omassa profiilityössäni väärin. Minulla on erilliset ryhmät työkavereilleni, ystävilleni ja sukulaisilleni. Jaan erilaisia sisältöjä eri ryhmille. Osa julkaisujeni sisällöistä on niin yleisellä tasolla, että jaan ne kaikille Facebook "kavereilleni"


Ihminen voi aiheuttaa itselleen identiteettikonfliktin, jos huomaa olevansa eri ihmisille erilainen. Nähdäkseni se että en jaa kaikille kaikkia julkaisuja, ei tarkoita sitä, että olisin erilainen eri ihmisille. Mielestäni se tarkoitttaa sitä, että jokaisella on myös oikeus yksityiselämään, jonka sisältöä ei tarvitse levitellä kaikille tutuille tai työkavereille. Itse en edes välttämättä haluaisi tietää ihan kaikkea, mihin törmään omassa kaveripiirissäni.






Profiilityön taustalla sosiaalinen addiktoituvuus


Moni sosiaalisen median käyttäjä on addiktoitunut digitaalisiin laitteisiinsa, heidän on vaikeaa pitää näppejään niistä irti. Teknologisen suunnittelun taustalla on laitteisiin ja ohjelmiin liittyvää koukuttavaa suunnittelua. Digilaitteiden koukuttavuuden taustalla on yksilön kokema nautinto. 



Nautinnon kokemus on biologinen ja se on meille opittu asia. Mielihyvää saa muun muassa, kun saa positiivista palautetta somessa esimerkiksi tykkäyksien muodossa, koska ihmisellä on tarve tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi. Kun teknologia Facebookissa muuttui ja tykkäämisestä  tuli mahdollista, muutti se myös ihmisten käyttäytymistä. Teknologian muuttuessa, muuttuu myös ihmisen käyttäytymistä.

Jokaisella ihmisellä on myös tarve rakentaa minuuuttaan ja saada merkitys olemassa ololleen, tarve ymmärtää todellisuutta, kuulua yhteen ja kokea läheisyyttä. Edellä mainitut tarpeet vaikuttavat sosiaaliseen addiktoituvuuteen. Tästä syystä ihminen on valmis tekemään myös profiilityötä ja tekemään sitä vaikkapa feikattujen kuvien muodossa. 







Aurinkoisia kevätpäiviä ja mukavia hetkiä profiilityön merkeissä sinulle toivoo,

Medianatiivi














Lähteet 

Castells, M. (2013). Communication power (2nd ed., 1st imp.). Oxford: Oxford University Press.Viitattu 08.05.2019. Saatavilla verkossa.
https://courses.helsinki.fi/sites/default/files/coursematerial/4513843/CASTELLS_comunication%20power%20%5BTIMELESS%20TIME%2033-6%2C%2050-1%5D.pdf .


Huang, C. (2013). Cultural influences on Facebook photographs. International Journal of Psychology, 48(3), pp. 334-343. doi:10.1080/00207594.2011.649285.


MTV UUTISET (2019).https://www.facebook.com/mtv3uutiset/posts/esimerkiksi-havaiji-paketti-maksaa-30-dollaria-eli-noin-26-euroa-ja-sen-tilaajaa/10155870057535356/.


Silfverberg (USKI), S., Liikkanen., A.L. & Lampinen, A. (2011). “I’ll press play, but I won’t listen”: profile work in a music-focused social network service. CSCW ’11 Proceedings of the ACM 2011 conference on Computer supported cooperative work, March 19-23 Hangzhou, China.


Uski, S., & Lampinen, A. (2016). Social norms and self-presentation on social network sites: Profile work in action. New Media & Society, 18(3), 447–464. Saatavilla verkossa.

https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/1461444814543164


van Dijck, J. (2013) The Culture of Connectivity: A Critical History of Social Media. Oxford University Press. Saatavilla verkossa.
https://www.oxfordscholarship.com/view/10.1093/acprof:oso/9780199970773.001.0001/acprof-9780199970773



Kuvien lähteisiin linkit kuvien alla.












perjantai 12. huhtikuuta 2019

Lähdekirjallisuus




Pakollinen kirjallisuus:


  • van Dijck, J. (2013) The Culture of Connectivity: A Critical History of Social Media. Oxford University Press. 

Valinnainen kirjallisuus: 
  • Burgess, J.; Poell, T. & Marwick, A. (2017). The SAGE Handbook of Social Media. Sage.
  • Curran, J., Fenton, N. & D. Freedman (toim.) (2012) Misunderstanding the Internet. London: Routledge.
  • Hine, C. (2015) Ethnography for the Internet: Embedded, Embodied and Everyday. Bloomsbury Publishing.
  • Meikle, G. and S. Young (2012) Media Convergence: Networked Digital Media in Everyday Life. Palgrave MacMillan.
  • Neumann, R.W. (2016) The Digital Difference: Media Technology and the Theory of Communication Effects. Harvard University Press. 
  • Siapera, E. (2012) Understanding New Media. Sage.

tiistai 19. maaliskuuta 2019

Lopputyön ohjeistus



"Lopputyönä ei-perinteisen formaatin reflektiotyö valitsemasi luennon tai kahden teemasta.
Valitse jokin digitaalinen alusta, jolle koostat reflektion 1-2 luennon teemasta hyödyntäen luentoja, opintojakson oheiskirjallisuutta, tehtävien tausta-artikkeleita ja muuta ajankohtaista aineistoa. Perinteinen word-muoto ei käy palautukseksi, vaan tehtävän avulla on tarkoitus kokeilla jotain ehkä itsellekin uudenlaista ilmaisutapaa. Muodoksi käy siis esim. blogi, twitter-virta, youtube-videot tai infografiikka. Luovuutta sopii käyttää! Tarkoitus ei ole referoida luennon sisältöä vaan reflektoida opittua sekä käyttää kurssikirjallisuutta. Työllä ei ole ohjeellista sisältöä tai määrämittaa, mutta siitä tulee käydä esille edellä mainittuihin opintojakson materiaaleihin perehtyminen. 
Kun ole palauttanut oman työsi, saat vertaisarvioitavaksi nimetyn opiskelijakollegan työ. Arviointiparit ilmoitetaan Moodlessa. HUOM. muut kuin nimetty opiskelijakollega eivät pääse lukemaan työtäsi."


DIGITAALINEN MEDIA JA YHTEISKUNTA, KEVÄT 2019


AYPVK-V205, 5 op, Minna Kaarakainen, Salla Laaksonen, 11.03.2019 - 15.05.2019
Avoin yliopistoEtäopinnot

Opintojakson suoritettuasi
  • osaat nimetä digitaalisen median, viestintäverkostojen ja sosiaalisen median erityispiirteitä ja tunnet niiden tutkimuksen keskeiset käsitteet
  • tunnistat digitaalisen tuotannon, levittämisen ja käytön kehityssuuntia sekä niiden vaikutuksia yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin käytäntöihin
  • kykenet selittämään millä tavoin verkottunutta ja interaktiivista mediaa käytetään yhteiskunnan eri alueilla ja arkielämässä.